tiistai 14. toukokuuta 2013

On luonto-ohjelmat - ja sitten on Avara Luonto

Olen luonto-ohjelmien fanittaja.  Jos näen tv-ohjelmissa olevan jotain luonnosta kertovaa, istahdan varmasti sohvalle katselemaan mitä tuleman pitää.

Vaan on näissäkin ohjelmissa eroa; inhoan Avara Luonto -ohjelmaa.  Tiedän, että luonto on julma ja nopeat voittavat hitaat
jos saavat kiinni.

Tiedän että on keskinäisiä taisteluja ja kinasteluja
mutta en totta totisesti halua katoa niitä telkkarista!

Viime lauantaina Avara Luonto -sarjan kohdalla luki jotta katsellaan elämää lintujen silmin.  Jo alussa homma meni ihan takamuksilleen, pelkkää kamalaa katsottavaa.  Siinä vaiheessa kun kuulin sanan "lahtaus" päätin jotta ko. sarja ei edelleenkään ole minua varten.

Haluan nähdä kaunista
tuttuja tupsukorvia
ja niitä hiukan oudompia otuksia.
Kesyjä tipuja
  ja harvoin kuvattua saatavia.

Eläimiä
 maalla
meressä
ja ilmassa.

Haluan tuntea mielihyvää katsellessani

 eläinten keskinäistä rakkautta
    kuin myös ihmisen ja eläinten välistä rakkautta.

Parasta on kun voi vielä tässä iässä ihmetellä
jotta mikä tämä on
tai tämä :-0

Hämmästellä eläinten kekseliäisyyttä
silloin kun jano yllättää
Sisukkuutta kun maailma on luonut esteitä matkalle

Iloita luonnon väreistä
kauneudesta
ja aivan uskomattomista paikoista
  
Haluan kunnollisia luonto-ohjelmia
joiden jälkeen voi huokaista syvään ja todeta 
"Kyllä maailma on ihmeellinen!" 

9 kommenttia:

  1. Kylläpä olet löytänyt kauniita kuvia. Avaraluonto on tosiaan joskus kärmaisevaa katsottavaa. Onneksi tulee myös muitakin luonto ohjelmia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikonloppuisin (la ja su) tulee neloselta "Eläinten ABC", joka on ihan mielenkiintoinen katseltava. Se on varmaan enemmänkin lapsille tarkoitettua selostajan äänenpainotteista päätellen..."and now LOok at THis tiny liTTle ponY..." mutta mä olen juuri niin lapsenmielinen että katson ihmeissäni sitä että kuinkas korkealle se kissa hyppääkään ;D
      -Bemu-

      Poista
  2. En minäkään viitsi katsoa sitä, kun leijona syö antilooppia savannilla.
    Luonto on avara ja julma, mutta ei noille lihansyöjille ole marketteja joista kävisivät ostamassa vakumipakattua peuranpyllyä.
    Ai, jotta kaipaisin lisää niitä saksalaisia avara luonto filmejä, joissa se avara luonto aukesi jo maatilan peltotiellä.
    Tuo kotilo on kuin täti päivänvarjoineen promenadilla.Juu-u ja (näyttää timalilta) timalin juomavoimistelu siinä on myös oiva osuma.
    Vinkeää avaraa luontoa het' ulko-oven jälkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omien vaistojenhan varassa nuo eläimet kulkevat jotta henkiin jäisivät. Mutta kun nuo asiat voi näyttää niin monella tavalla. EI NIIN että ensin otetaan jellona äiti jolla on kaksi pentua: Poppeli ja Huppeli. Sitten näytetään niiden ihanaa elämää ja katsoja rakastuu noihin kahteen suloiseen pentuun. Sitten tulee iso efelantti joka talloo Poppelin ja Huppelin ihan höppeliksi. Mä haluan katsoa luonto-ohjelmia niin jotta itken ihastuksesta enkä kiukusta ja surusta :/
      -Bemu-

      Poista
    2. Totta turiset!
      Ei ole kohteliasta kytätä mitä kaverilla on eväänä.

      Poista
  3. Ihania ja hauskoja kuvia olet taas löytänyt melkoisen määrän. Luonto on kaikessa kauneudessaan myös julma, ei kai siitä mihinkään pääse. Mutta niin on ihminenkin, mä en jaksa katsoa myöskään mitään räiskintä ja mäiskintä leffoja/sarjoja. Ilmankos en juuri telkkaria katso ;) Meillä on onneksi oma kesäteatteri, kun kaikki kylän kissat tuntuu pyörivän meitin pihamaalla vuorotellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totuuden sanoja Krista; ihminenhän se on pahin peto. Meillä on -ainakin pitäisi olla- tieto oikeasta ja väärästä. Ja silti tuntuu että toisen ihmisen henki ei merkitse yhtään mitään joillekin.
      Voi, ihana kesäteatteri <3 Tuo on sitä todellista avaraa luontoa ;))

      Poista
  4. Ihanaa,aito ja alkuperäinen bemu on palannut! Elossa ollaan, kiva kun käyt välillä blogissani tökkimässä. Nyt ihan turkasen paha flunssa. Mutta, tämä on pientä, menee levolla ohi. Elämä on ja silleen, jo moneen kertaan todettu tässäkin osoitteessa. Nyt alkaa jo lanka luistamaan sormien välissä, joten elämä varmaan jatkuu, sittenkin....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämä on ja silleen... niinhän se menee ja aina vaan noustaan jaloillemme :D "Elämä on vain tanssijan taival jonka taitan hiukan horjuen..." lauloi Riki Sorsa joskus.
      Ja siinä vaiheessa kun lanka alkaa luistamaan niin ollaan voiton puolella ;))
      Kyllä mä käyn aina välillä tökkimässä sua... *virn*
      -Bemu-

      Poista